- omaelämäkerta
- päiväkirja
- yhteisön elämäkerta - minun kyläni - minun kaupunkini - minun yhteisöni > kuvakollaasiksi seinälle
- kuunnellaan musiikkia ja kirjoitetaan mielikuvat, mielikuvat tiivistetään haikuksi (tavut jakautuu riveille viisi-seitsemän-viisi tavua riveillä). Kirjoitetaan haikut suureen paperiin ja laitetaan seinälle. Mikä on kenenkin?
- Kirjoitetaan kirjeitä tuntemattomalle/itselle.
- Luetaan satuja ja muistellaan lapsuutta/lapsuuden satuja.
- Kirjoitetaan satu lapsenlapselle. Ensin luetaan vanhoja satuja ja kokoelmaa Saduista sanottua (löytyy Internetistä)
- Kysymyksiä paperilapuille. Luetaan ääneen. Ryhmitellään, valikoidaan. Kirjoitetaan runoksi.
- Runon lukeminen: syyt miksi pitää/ei pidä tai jokainen valitsee rivin, sanan, kielikuvan, ajatuksen,josta runossa piti/ei pitänyt ja sanoo sen ääneen > keskustelu
- Runon lukeminen: lause runosta kullekin, jatka tekstiä ääneen tai kirjoittaen tai molempia.
- Novellin, runon, proosakatkelman lukeminen ääneen muisteluryhmän aloitukseksi.
- Novellin, romaanin, katkelman, esseen lukeminen yhdessä ja keskustelu kysymysten avulla tai vapaasti
- Luetaan novelli tai romaani, kaikki yhteinen. Kuka henkilö kiinnosti eniten ja miksi? Mitä yhtymäkohtia minun elämääni? Kehen samastuin? Miksi henkilö toimi siten kuin toimi? Voisiko tapahtua oikeasti? Mitä tunsin kirjaa lukiessani? Mitä odotin, kun avasin kirjan? Täyttyivätkö odotukset? Miten kirja voisi vielä jatkua? Voisiko kirja loppua toisin? Mitä kirja kertoo aikakaudesta, jossa se tapahtuu? Mitä minulle tuttuja asioita/esineitä/paikkoja/henkilöitä/tapahtumia kirjassa esiintyy? Kuka on kirjan päähenkilö? Kuka haluaisin itse olla? Kenen ystävä haluaisin olla? Mitä muita tämäntapaisia kirjoja olen lukenut? Mitä muita saman kirjailijan kirjoja olen lukenut? Kuka on kirjan kertoja? Kenelle hän kirjoittaa? Mitä hän tietää henkilöistä? Kuka on kiinnostavin kirjan henkilö ja miksi? Mikä on kirjan kiinnostavin tapaus? Mikä kosketti minua eniten? Mistä tulin surulliseksi/iloiseksi/onnelliseksi/onnettomaksi jne.? Mitä ongelmia henkilöillä oli? Miten henkilö ratkaisi ongelmat vai ratkesivatko ollenkaan? Millaisia tunteita kirjassa kuvattiin? Mistä henkilöt keskustelivat kirjassa - millaisia vuoropuheluita kirjassa oli? Miten henkilöt viettävät vapaa-aikaansa kirjassa? Millaisia ihmissuhteita kirjassa on? Millaisia perheitä kirjassa on? Kuka kirjassa on yksinäinen? Miksi? jne.
- Luetaan vuoropuheluita ääneen siten, että jaetaan roolit. Esim. joulun aikaan on antoisaa lukea vaikkapa Seitsemän veljesten joulukohtaus ääneen siten, että roolit jaetaan kullekin.
- Kirjoitetaan kirje jollekin luetun kirjan henkilöistä. Luetaan kirjeet ääneen ja arvataan, kenelle kirje on kirjoitettu. Miksi juuri hänelle? Kenelle minä haluaisin kirjoittaa kirjeen todellisessa elämässä? - Lähetetään postikortti kirjan henkilölle TAI ryhmäläiset lähettävät postikortteja toisilleen kirjan henkilöinä ja kuvittelevat vastaanottajaksi jonkun kirjan henkilön.
- Luetaan runo ja mietitään runon puhujaa: Minkä ikäinen hän on? Kumpaa sukupuolta hän on? Kenelle hän puhuu? Mistä runon kohdasta teit päätelmiä vastauksiisi? Voisinko minä olla tämän runon puhuja? - Luetaan novelli tai romaani (sama tai kukin lukee erilaisen). Kirjoitetaan päiväkirjasivu jonkun henkilön päiväkirjasta. - Kuvitellaan kirjan henkilöitä esim. viiden vuoden päästä tai esim. kymmenen vuotta ennen kirjan tapahtumien alkua. Verrataan omaan elämään.
- Leikataan lehdestä sanoja (tai ohjaaja leikkaa valmiiksi). Järjestetään niitä ryhmiin (sanaluokkien mukaan / tekemisen kuvaamisen mukaan / tunteiden mukaan / aihepiirien mukaan / positiivisia ja negatiivisia sanoja / mukavia ja inhottavia sanoja / hyvän mielen antavia ja ikäviä muistoja herättäviä sanoja jne.). Pareittain, ryhmässä tai yksin työstetään sanalapuista runoja (kullakin ryhmällä/henkilöllä esim. kolme kunkin sanaryhmän sanaa tms.). Luetaan runoja ääneen ja maistellaan niiden kaikuja. Ihastellaan omaa työtä!
- Luetaan novelleja/romaaneja/runoja erilaisten teemojen alla: "teemana tässä kuussa rakkaus/sota/lapsuus/kaupunki/maaseutu/ystävyys/vanhuus/nuoruus/jännitys/kauhu/seikkailu/ihmissuhteet/tiede/vammaisuus/äitiys/isyys/isovanhempana oleminen jne." Käsitellään luettua erilaisten kysymysten avulla (ks. aiemmin). Miten teema näkyy? Miten yhdistyy minun elämääni? Mitä muistoja teema tuo mieleen? jne.
- Yhdistetään kirjallisuutta ja draamapedagogiikkaa erilaisin keinoin (esim. tuttu runo Pallokentän laidalla on purettavissa rooleihin - osa olemassa runossa, osa kuvitellaan - näytellään roolit impron tapaan, ohjaaja voi olla esim. haastattelijan roolissa ja haastattelee kutakin roolihahmoa: "Mitä tiedät tuosta pojasta, joka aina seisoo pallokentän laidalla?")
- Kirjoitetaan yhdessä tai erikseen kirje tai sähköposti suositulle kirjailijalle tai esim. ohjaaja kirjoittaa ryhmäläisten toiveiden mukaan (kiitoksia, kiinnostuksen aiheita ja kysymyksiä kirjailijalle). Netistä löytyy www.makupalat.fi
- hakusivujen kautta (kohdasta kirjallisuus) useimpien suosittujen suomalaisten kirjailijoiden esittelyt ja yhteystiedot. Joillakin on omia sivuja netissä ja useilla on sähköpostiosoite. Toiset kirjailijat ottavat vastaan kirjoitettuja kirjeitä (ei sähköpostia) ja vastaavat varmasti jokaiseen, tällainen on esim. Anni Polva. Luetaan yhdessä saatu vastauskirje.
- Mennään esimerkiksi 3-5 hengen ryhmiin. Jokainen kirjoittaa ensin (tai sanelee jollekulle, joka kirjoittaa) sanoja, joita tulee mieleen esim. teemasta joulu/lapsuus/sota/koulu/sukulaiset/ystävyys jne. tai ensin vaikkapa kuunnellaan musiikkia ja kirjoitetaan sitten musiikin synnyttämät mielikuvat/sanat paperille. Sanoja ja asioita laitetaan lapulle peräjälkeen ilman harkintaa, kritisointia ja logiikkaa. Ohjaaja kerää kunkin ryhmän laput. Sen jälkeen jaetaan lappuniput uudelleen siten, että kukin ryhmä saa jonkin toisen ryhmän laput luettavakseen. Ryhmä työstää saamistaan sanoista runon siten, että joka lapusta on otettava jotakin (jokin sana/lause tai joitakin sanoja/asioita jne.). Runon voi otsikoida esim. valitulla teemalla tai lappujen sanalla/sanoilla. Esitetään runot ääneen näytellen siten, että jokaisella ryhmän jäsenellä on jokin tehtävä esityksessä. Mietitään, miten teema runoissa tuntui/kuului/näkyi. Tämä harjoitus on todella antoisa. Olen tehnyt sitä useiden eri-ikäisten ryhmien kanssa erilaisin alkuversioin (musiikkia, eri teemoja jne.). Kaikki sanat ovat ryhmäläisten synnyttämiä ja esityksiä seuratessa on mukava jännittää ja havaita, mitkä sanat/asiat minun lapustani on otettu mukaan.
Ideoita koonnut tähän Saija Honkala
Lisää ideoita löydät luovan kirjoittamisen ja sanataiteen teoksista. Kirjallisuusluetteloon pääset klikkamalla tästä.
Lähteet mm:
Allenius Kaarin & Väyrynen
Taru. 1993. Sanataiteen taimitarha. Kirjakiehinen Oy.
Enwald, Liisa. 1983. Luova
kirjoittaja. Nuoren Voiman liiton kirjoittajakurssi. Gummerus.
Hakalahti Niina & Tuominen
Taija, 1996. Kirjoittajaohjaajan tukipaketti. Hämeen taidetoimikunta.
Helttunen, Anne & Saure,
Annamari. 2000. Maailma on teonsana: tietoa ja tehtäviä. WSOY.
Karhumäki, Johanna ym. 1999.
Sininen kynä - luovan kirjoittamisen opas. WSOY.
Kirjan ystävä -
kirjallisuudenopetuksen menetelmäopas perusasteelle. toim. Toivakka, S.,
Saure, A., Nuorgam, V. & Lyyri, M. Laatusana Oy. Konstantika Oy.
Roberts, Philip Davies. 1986.
How poetry works.